Tulostusversio

4/2015

Kolumni: Sinun datasi on arvokasta myös muille

Teksti: Julia Alajärvi

“Oletko boheemi ja kansainvälinen vai pieni ja sympaattinen – testaa, mikä maa olisit.” Jälleen yksi hauskannäköinen testi sanomalehden nettiversiossa. Klikkaan sitä ja viihdyn hetken hassujen kysymysten parissa. Vastaukseksi saan Kroatian, ja vastaussivulla mukana on myös linkki parhaisiin hotelleihin kuvankauniissa Dubrovnikissa. Sinne olenkin aina halunnut mennä, pitäisikö lähteä jo ensi keväänä?

Nettitestit tuntuvat olevan todella suosittuja, ja niihin itsekin mielellään vastailee, jos aihe koskettaa tarpeeksi läheltä tai jos testi aiheuttaa riittävää hilpeyttä. Pelkkää ajanvietettä ja viihdettä ne eivät toki ole, sillä testien avulla nettisivun kävijöistä saadaan valtavasti tietoa, ja tiedot ovat myös muutettavissa euroiksi ja dollareiksi. Sivusto voi käyttää testin tietoja omiin tarkoituksiinsa tai tehdä yhteistyötä kolmannen osapuolen kanssa, esimerkiksi juuri matkasivustojen tai muiden kaupallisten toimijoiden kanssa.

Nettitestit ovat aktiivista tiedonkeruuta, mutta tietoa kerätään ja sitä kertyy myös netinkäyttäjien kannalta paljon passiivisemmilla tavoilla, esimerkiksi hakukoneeseen syötetyistä sanoista, sosiaalisen median sisällöistä sekä erilaisten anturien ja sensoreiden keräämästä tiedosta. Puhutaan big datasta eli internetin valtavan suurista, järjestelemättömistä ja eri muodoissa olevista tietomassoista sekä niiden keräämisestä ja analysoinnista.

Yksittäinen klikkaus sivustolla tai sähköpostin avaaminen ei vielä kerro paljoa kenestäkään, mutta yhdistettäessä muihin saatavilla oleviin tietoihin ihmisestä piirtyy jo aika terävä kuva esimerkiksi kuluttajana.  Analysoitu tieto näkyy tavalliselle käyttäjälle nettitestiesimerkin tavoin muun muassa kohdennettuna mainontana nettisivuilla tai sähköpostissa mutta toisaalta myös entistä kehittyneempinä sovelluksina ja palveluina. Netinkäytöstä kerätyt tiedot ovat merkittäviä myös julkiselle sektorille esimerkiksi liikenteen suunnittelussa tai vaikkapa influenssa-aallon ennustamisessa.

Datan kerääntymistä ja aktiivista keräämistä ei omalta osaltaan voi estää luopumatta samalla modernista teknologiasta. Itsestä kerättyyn tietoon voi kuitenkin vaikuttaa tiedostamalla oman datansa käyttökohteet ja aktivoimalla erilaisia yksityisyyttä lisääviä sovelluksia. Yksi tapa on tutustua eniten käyttämiensä nettisivustojen tai -palveluiden käyttöehtoihin ja selvittää muun muassa seuraavat asiat: Mitä tietoja minusta kerätään? Mihin tarkoitukseen kerättyä dataa käytetään? Onko datan keräämiseen mahdollista vaikuttaa omilla valinnoilla?

Lasten ja nuorten kanssa big dataa ja tiedon keräämistä voi käsitellä esimerkiksi Mediataitoviikolle tuotetun oppaan Digisammon takojat avulla. Opas tukee aktiivista ja vastuullista kansalaisuutta sekä antaa konkreettisia vinkkejä oman datan hallintaan. Digisammon takojissa big dataa verrataan Kalevalasta tuttuun ihmekone Sampoon, joka toisaalta jakoi hallitsijoilleen vaurautta, mutta aiheutti myös suuria ristiriitoja. 

----

[KIRJOITTAJA]

Julia Alajärvi toimii projektipäällikkönä Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) Finnish Safer Internet Centre -hankkeessa. Twitter: @alajrvi

Anna palautetta

Kommentit (0 kpl)

Ei kommentteja.

 

Kommentoi








Kyllä


* = Pakollinen tieto
 

 

tietosuoja_logo_2013.gif

 

 

 

Vastaava toimittaja
Hanna Tamminen


 


 

 

 

 

Julkaisijat
Tietosuojalautakunta
Tietosuojavaltuutetun toimisto
Viestintävirasto
Patentti- ja rekisterihallitus



 

 

 

 

 

 

 

Rekisteriselosteet »

Tietoa evästeistä »

 

 

 

Tietosuoja-verkkojulkaisua julkaistaan Tietosuoja-lehden yhteydessä. Yhdessä lehti ja verkkojulkaisu tutustuttavat tietosuojan normeihin ja käytäntöön, tietoturvaan ja viestinnän luottamuksellisuuteen. Tarkoituksena on ohjata hyvään rekisterinpitoon sekä tietoturvallisuuden ja viestinnän luottamuksellisuuden varmistamiseen.