Tulostusversio

4/2015

Digitalisaatio muuttaa bisnestä

Teksti: Antti J. Lagus

Digitaalisen liiketoiminnan kärkihanke hakee kasvua muun muassa massadatan käsittelystä ja tietoturvasta.

Tänä syksynä aloitettu kärkihanke on osa hallituksen toimintasuunnitelmaa. Se kestää hallituskauden ajan, mutta tavoitteet on asetettu noin vuoteen 2020.

”Emme yritä keksiä pyörää uudelleen”, sanoo toimeenpanoryhmän puheenjohtaja, viestintäneuvos Kristiina Pietikäinen liikenne- ja viestintäministeriöstä.

”Tiedämme, että digitalisointihankkeita on ollut pitkään käynnissä eri puolilla. Haluamme ennen kaikkea lisätä digitalisaatioon perustuvaa liiketoimintaa sekä tiivistää yhteistyötä ja puristaa konkreettisia tuloksia.”

Digitaalisen liiketoiminnan kärkihanke koostuu viidestä osasta. Yksi työryhmä pohtii robotiikan hyödyntämisen ja kehittämisen lisäämistä. Esineiden internet -ohjelma koordinoi eri ministeriöiden toimenpiteet. Lisäksi liikenteen digitaalisista palveluista rakennetaan kasvuympäristö. Oma työryhmänsä on suurten tietoaineistojen eli niin sanotun massadatan hyödyntämiselle liiketoiminnassa. Yhden ryhmän tehtävänä on laatia uusi tietoturvastrategia ja sille toimeenpanosuunnitelma.

Edellytyksiä luomassa

Pietikäisen mielestä digitalisaatio on megatrendi, joka muuttaa toimintatapoja joka tapauksessa. Jos muutoksiin tartutaan riittävän ajoissa, Suomen on mahdollista kasvattaa kilpailukykyään. Digitalisaatiolle luodaan edellytyksiä muun muassa kokeiluilla ja lainsäädäntöä keventämällä.

Pietikäisen mukaan erityisesti liikenteessä on potentiaalia uusille palveluille, kunhan luodaan toimintaympäristö, jossa ne voivat kypsyä. Uusia mahdollisuuksia on esimerkiksi tavaroiden kuljetuksessa.

Kärkihankkeen toimeenpanoryhmän 15 jäsenestä kaksi kolmannesta on ministeriöiden edustajia. Pietikäinen kiistää pontevasti epäilyt, että hanke olisi ministeriökeskeinen:

”Ohjelmaan on kytketty mukaan yrityksiä, jotta elinkeinoelämä saadaan alusta lähtien mukaan. Ohjelmassa myös kehitetään mittareita, joiden avulla voidaan arvioida digitalisaation vaikuttavuutta muun muassa kasvuun ja työllisyyteen.”

Suostumusmalli helpottaisi massadatan käyttöä

Julkisten tietoaineistojen avaaminen on Suomessa jo tuttua. Massadatan hyödyntämistä pohtivassa työryhmässä halutaan luoda suotuisat olosuhteet muun muassa suurten tietoaineistojen hyödyntämiselle.

Paljon tietoa kertyy esimerkiksi tavaroiden ostamisesta ja kuljettamisesta, mutta tätä tietoa ei vielä juuri hyödynnetä.

”Olisi ihanteellista, jos tietomäärää voitaisiin käyttää palveluiden kehittämiseen”, Pietikäinen sanoo.

Kärkihankkeen tietoturvaryhmän puheenjohtaja, viestintäneuvos Olli-Pekka Rantala huomauttaa, että EU:ssa on vahva henkilötietojen suojan lainsäädäntö ja kulttuuri. Henkilötietojen käsittelyyn pitää joko saada kuluttajan suostumus, tai henkilötiedot pitää anonymisoida siten, ettei niiden avulla pääse yksittäisen kuluttajan jäljille.

”Yksi selvitettävä asia onkin, kuinka voidaan rakentaa suostumusmalli, jossa käyttäjä antaa suostumuksensa tietojensa käyttöön ja saa vastineeksi parempaa palvelua”, Rantala sanoo.

Kun puhutaan yritysten tiedoista, herää kysymys, onko yrityksellä oikeus antaa asiakkaistaan keräämä tieto eteenpäin. Rantala näkee, että se voidaan hoitaa sopimuksilla.

Tietoturvaan uusi strategia

Rantala painottaa, että digitaalisissa palveluissa tietoturvan pitää olla sisäänrakennettuna, oli sitten kyse massadatasta, liikenteestä tai vaikkapa esineiden internetistä. Hän uskoo digitaalisuuden kuitenkin lisäävän turvallisuutta, koska automaatio vähentää inhimillisten virheiden mahdollisuutta.

Kärkihankkeen tietoturvaryhmän tehtävänä on laatia uusi tietoturvastrategia ja suunnitelma sen toimeenpanosta. Tarkoitus on parantaa muiden muassa päätelaitteiden, käyttöjärjestelmien ja sovellusten tietoturvaominaisuuksia.

Suomessa on pitkät perinteet digistrategioista. Tiettävästi maailman ensimmäinen kansallinen tietoturvastrategia tehtiin Suomessa vuonna 2003.

”Strategioita tarvitsee ajan kuluessa myös päivittää”, Rantala huomauttaa.

Työryhmä arvioi lainsäädäntöä ja mahdollisia muutostarpeita sekä pohtii, miten Suomessa voitaisiin edistää kaupallisten salausmenetelmien käyttöä ja parantaa pilvipalveluiden läpinäkyvyyttä.

Se myös arvioi keinoja tietoturvaosaamisen ja -liiketoiminnan ankkuroimiseksi Suomeen.

”Suomessa on jo nyt varsin vahvaa tietoturva-alan osaamista ja yritystoimintaa, joita pyritään lisäämään myös standardisoinnilla”, Rantala sanoo.

Joulukuussa työryhmä järjestää kuulemistilaisuuden, jossa yritykset voivat esittää näkemyksiään nykytilanteesta ja tulevasta. Toimenpiteiden aika on sitten, kun tietoturvastrategia on saatu valmiiksi helmikuuhun mennessä.

Lue myös

Digitalisaatio: Riskit lisäävät tietoisuuden tarvetta »
Digitalisaatio: Useita hankkeita »
Gallup: Helppoja ja turvallisia digipalveluita »
Anna palautetta

Kommentit (0 kpl)

Ei kommentteja.

 

Kommentoi








Kyllä


* = Pakollinen tieto
 

 

tietosuoja_logo_2013.gif

 

 

 

Vastaava toimittaja
Hanna Tamminen


 


 

 

 

 

Julkaisijat
Tietosuojalautakunta
Tietosuojavaltuutetun toimisto
Viestintävirasto
Patentti- ja rekisterihallitus



 

 

 

 

 

 

 

Rekisteriselosteet »

Tietoa evästeistä »

 

 

 

Tietosuoja-verkkojulkaisua julkaistaan Tietosuoja-lehden yhteydessä. Yhdessä lehti ja verkkojulkaisu tutustuttavat tietosuojan normeihin ja käytäntöön, tietoturvaan ja viestinnän luottamuksellisuuteen. Tarkoituksena on ohjata hyvään rekisterinpitoon sekä tietoturvallisuuden ja viestinnän luottamuksellisuuden varmistamiseen.