Tulostusversio

4/2015

Oikeudessa kokonaisuus ratkaisee

Teksti: Päivi Männikkö

Sananvapausjutuissa tarkastellaan kokonaissanomaa enemmän kuin yksittäisiä väitteitä.

Tuomioistuimet painottavat nyt kunnian ja yksityiselämän suojaa koskevissa tapauksissa uutisen kokonaisviestiä yksittäisiä väitteitä enemmän. Korkein oikeus esimerkiksi hylkäsi kunnianloukkaussyytteen tapauksessa, jossa haastateltava oli lehtijutussa nimittänyt kaikkia jutussa käsitellyn vastaanottokeskuksen työntekijöitä rasisteiksi ja viitannut natsi-Saksan keskitysleireihin. 

Oikeus piti rasistiväitettä sinänsä loukkaavana mutta arvoasetelmana.

”15 vuotta sitten se olisi katsottu tosiasiaväitteeksi”, sanoo Helsingin yliopiston viestintäoikeuden professori Päivi Korpisaari.

”Jotta syyte olisi hylätty, olisi edellytetty todistajia kertomaan rasistisista sanomisista ja teoista. Nyt väitettä pidettiin arvoarvostelmana, jonka tueksi ei tarvinnut esittää näyttöä.”

Syyte hylättiin myös sarjamurhaajaksi väitetyn henkilön kunnian suojaa koskevassa tapauksessa, jossa lehtijutun väitteiden katsottiin perustuneen tosiasioiden nojalla tehtävissä oleviin päätelmiin.  

”Ennen oli niin, että jos jutussa oli sata virkettä, joista yksi oli totuudenvastainen, syyte ja tuomio tulivat siitä yhdestä virkkeestä.”

Lähteellä voi olla väliä

Vastaanottokeskuksen tapauksessa merkitystä oli myös sillä, että kyse oli haastateltavan lausumasta eikä toimittajan omasta kannanotosta. Korpisaaren mukaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on sallinut lähteiltä saadun tiedon edelleen levittämisen, mikäli se tapahtuu vilpittömässä mielessä ja hyvän journalistisen etiikan mukaisesti.

”Se on uutisaihe sinänsä, jos merkittävä henkilö haukkuu toista ihmistä tai sanoo jotakin huomiota herättävää”, Korpisaari sanoo.

”Lukija voi itse asettaa väitteen kontekstiin ja miettiä, mikä painoarvon hän antaa väitteelle. Esimerkiksi jonkun henkilön nimittely saattaa vaikuttaa lukijoiden käsityksiin haukkujan omasta arvostelukyvystä.”

Moraalinen hyvitys tärkeintä

Kunnianloukkauksista poliisille tehtyjen tutkintapyyntöjen määrä on pysynyt korkeana. Vuosittain niitä tehdään viitisen tuhatta.

Korpisaari arvioi, että kunnianloukkausoikeudenkäyntien motiivina ei ole rahallinen korvaus vaan moraalisen hyvityksen tarve.

”Halutaan, että tuomioistuin toteaa väitteen vääräksi tai perättömäksi.”

Oikeusjutut tiedotusvälineitä vastaan näyttävät kuitenkin vähentyneen vuosituhannen vaihteeseen verrattuna.

”En tiedä, onko ihmisten toleranssi kasvanut, vai sovitaanko osa jutuista ehkä helpommin ennen oikeussalia.”

Oikeudenkäynti ei joka tapauksessa ole asianomistajalle helppo prosessi, Korpisaari toteaa:

”Uhrille siitä tulee usein aika paljon haittaa, koska se saattaa pahimmassa tapauksessa pitää asiaa esillä pidemmän aikaa.”

Lue myös

Professori tutkii yksityisyyttä »
Päivi Korpisaari ja sosiaalinen media »
Anna palautetta

Kommentit (0 kpl)

Ei kommentteja.

 

Kommentoi








Kyllä


* = Pakollinen tieto
 

 

tietosuoja_logo_2013.gif

 

 

 

Vastaava toimittaja
Hanna Tamminen


 


 

 

 

 

Julkaisijat
Tietosuojalautakunta
Tietosuojavaltuutetun toimisto
Viestintävirasto
Patentti- ja rekisterihallitus



 

 

 

 

 

 

 

Rekisteriselosteet »

Tietoa evästeistä »

 

 

 

Tietosuoja-verkkojulkaisua julkaistaan Tietosuoja-lehden yhteydessä. Yhdessä lehti ja verkkojulkaisu tutustuttavat tietosuojan normeihin ja käytäntöön, tietoturvaan ja viestinnän luottamuksellisuuteen. Tarkoituksena on ohjata hyvään rekisterinpitoon sekä tietoturvallisuuden ja viestinnän luottamuksellisuuden varmistamiseen.